97. päivä

Seuraan uutisia netistä, ja vanhasta muistista vielä paperi-Hesaristakin. Nettiä vanhanaikaisemmat sähköiset mediat eivät ole koskaan kuuluneet repertoaariini. Teeveetä katsoin viimeksi säännöllisesti 15-vuotiaana, kun asuin vielä vanhempieni luona. Siksi tässäkään blogissa ei ole kommentteja television vaaliohjelmista. En yksinkertaisesti ole nähnyt niitä.

Mutta nettiuutisia promoan mielelläni. Niin kuin nyt tätäkin alun perin STT:n uutista, jonka poimin HS-netistä: "Leikkimielinen, äänestäjän omaan pärstäkertoimeen perustuva vaalikone on osoittautunut suosituksi. Reilun kahden viikon aikana Naama-vaalikoneella on vieraillut lähes 120 000 kävijää. Kyselyn mukaan joka neljäs Naama-vaalikoneessa vierailleista aikoo äänestää pelkän naaman perusteella."

Minä en tunnustetusti äänestänyt naaman perusteella, koska ehdokas Ovaskainen on päässyt käymään muutenkin tutuksi puolen vuoden kampanjan aikana. Ei silti, on tuota naamaakin (yllä) tullut tuijoteltua.

Pärstäkertoimen perusteella äänestäminen kuulostaa ihan pöljältä, mutta tosiasiassa myös ihmisen persoona vaikuttaa äänestyspäätökseen. Hirvittävän iso osa kansanedustajan työstä on henkilökohtaista vaikuttamista, sillä demokratiassa täytyy saada enemmistö puolelleen, jotta saa asiaansa edistettyä. Siinä auttavat vuorovaikutustaidot, jotka näkyvät ihmisestä ulospäin.

Helsingin kokoisessa kaupungissa äänestäjä ei useinkaan ole tavannut ehdokastaan henkilökohtaisesti. Mutta aivan varmasti jokainen on jossain törmännyt ehdokkaansa kuvaan, jos ei muuten niin kadunvarren yhteismainostaulussa. Jotain sympaattista - tai ainakin riittävän vähän epämiellyttävää - ehdokkaassa täytyy olla, jotta äänestyspäätös syntyy.

Testataan: ostaisitko yllä kuvatulta mieheltä kielteisen ydinvoimakannan? 440 euron perustulon? Kulttuuriin ohjattujen budjettivarojen kasvattamisen? Etelä-Suomen metsien roiman lisäsuojelun? Pääkaupunkiseutujen kuntien yhdistämisen? Kaikkea tätä tulee saa siinä paketissa, kun Ovaskainen pääsee irti eduskunnassa. Eiköhän panna mies asialle?

Mutta ei Ovaskaista tarvitse vain kuvassa katsella. Mies on kadulla, eri puolilla Helsinkiä, nettiin jatkuvasti päivittyvän ohjelman mukaisesti. Aamulla törmäsin mieheen bussipysäkillä, ja hän sanoi muuttuvansa kohta rantojen-Arskaksi kaikesta auringosta, jota naamaan sataa. Mutta kyllähän vaaliauringon paisteessa kelpaa lämmitellä!