Työpaikkahaastattelu vaaliradiossa on juuri takana. Helsinkiläiset näet hakevat edustajia itselleen kaupunginvaltuustoon, jos ette vielä tiedä, ja pääsin haastatteluvaiheeseen.
Anni Rankan pihtipenkissä oli hyvin innostavaa, sillä jos saa puhua rakkaasta kaupungistaan, kukapa ei olisi onnessaan. Jopa ruotsin kielen kokeessa oli sisältöä. Norjassa pitää lukemani mukaan rakentaa vain pihattonavettoja (en tietenkään ensiksi tajunnut sanaa…), mutta kun toimittajan kanssa yhdessä sen merkitystä pohdimme, keksin mikä se on, ja sitten Rankka saikin hyvän syyn kysyä mielipidettäni lehmistä Helsingissä.
Kun yliopisto muutama vuosi sitten ajatteli lopettaa Viikin koetilan, joukko helsinkiläisiä luonto- ja kulttuuri-ihmisiä, myös minä, ryhtyi vastustamaan. Keräsimme adressia, auttoiko vai ei, joka tapauksessa yliopisto päätti jatkaa lehmien pitoa luonnonsuojelualueen kupeessa.
Viikin lehmät ovat monella tapaa tärkeitä. Alueella on ollut maantila 1500-luvulta alkaen, pellot ovat aina kuuluneet Viikkiin. Joskus kun juoksen kesäiltana Viikin peltoteitä, liikutun lähes kyyneliin, kun usva nousee peltojen yllä. Keskellä Helsinkiä! Meillä on täällä niin paljon kaikkea ainutlaatuista.
Viikin pellot ovat myös tärkeä suojavyöhyke luonnonsuojelualueelle. Pieneliökanta on laiduntamisen takia moninainen ja peltolinnusto rikasta. Tämä kaikki on vaarassa, jos lehmät viedään.
Navetta karjoineen on myös tärkeää lähialueen lapsille. Nykyisinhän moni lapsi tuntee tiikerin ja sarvikuonon paremmin kuin lehmän ja lampaan, koska televisiossa, peleissä ja kirjoissa on niin paljon ulkomaalaisia eläimiä. Viikissä kaupunkilaislapset pääsevät kokemaan maalaiselämää kodin lähellä.
Illalla tartutaankin sitten kaniongelmaan Pohjois-Haagassa. Osallistun alueen vaalipaneeliin yhdessä kaikkien muiden puolueiden poliittisen johdon kanssa. Meillä vihreissä edustukset näet eivät mene hierarkioiden mukaan. Tosin sekin auttoi, että ainoa Pohjois-Haagassa syntynyt valtuutettumme Kimmo Helistö on estynyt.
Kaneja on liikaa erään etukäteen lähetetyn kysymyksen perusteella. Ja onhan niitä silmin nähden paljon. Toivoisin että kanien luonnollisten vihollisten kettujen ja huuhkajien lisääntyminen ja niiden elinalueiden turvaaminen riittäisi kahlitsemaan kanien sikiämistä. Metsästystä en kaupunkiin tahtoisi tuoda, asein en nyt ainakaan, ja loukkupyyntikin tuntuu arveluttavalta kaupunkioloissa, lähinnä turvallisuusriskien takia. Metsästämistä en sinänsä vastusta, ja riista on luomuinta lihaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment