Minulla on mukava työpaikka Munkkivuoren ostarin kupeessa, ihan huippupaikalla. Ostarilla on peräti kahvila ja kirjakauppa. Tällaiseen hehkutteluun ei ehkä keskustassa töissä oleva pystyisi, mutta ottakaa huomioon, että duunini muutti Pitäjänmäen ankeimmasta ankeimmalta teollisuusalueelta nykyisille sijoilleen. Joten taivas tämä on entiseen mestaan verrattuna.
Munkkivuoressa tulee silti hulluksi, koska autoja on aivan tolkuttomasti. Työmatkani Käpylästä on teoriassa maailman sujuvin bussilla numero 57 eikä Hakamäentien perusparannus ole matkaa mutkistanut. Ongelma on Lapinmäentie, jonka tukkoisuus on astronomisissa mitoissa. Ja entäpä jos erehdyt töiden jälkeen keskustaan? Bussit 14 ja 18 ovat etanoiden aatelia. Autoja yksinkertaisesti on liikaa.
Sujuvoittamistoimet eivät riitä. Tarvitsemme autoilun rajoittamista sekä mahdottomien ruuhkien, ilmanlaadun että kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen takia. Ruuhkamaksut ovat välttämättömät.
Aamulla kävin puurolla ostarin kahvilassa ja törmäsin kokoomuslaiseen vaalityöntekijään, joka vastusti ruuhkamaksuja, koska arjen pitää sujua. Ei suju arki, ei minun ainakaan, vaikka kotoa töihin on vaivaiset 4,9 kilometriä.
Mutta mainitun kokoomuslaisen vaalityöntekijän tuusulalaisen tuttavan arjen täytyy sujua, ja hänen kuuleman mukaan täytyy päästä ajelemaan Helsingissä juuri silloin kun hän haluaa ja halvalla. Minusta ei. Minusta hänen, ulkopaikkakuntalaisen, täytyy maksaa, jos hän haluaa nauttia Helsingin liikenteen sujuvuudesta.
Totta kai mainitun tuusulalaisen on päästävä joukkoliikenteellä liikkumaan. Ruuhkamaksujen tulot täytyy panna täysimääräisesti joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämiseen ja lisääkin killinkejä pitää löytyä valtion ja kuntien kassoista. Joukkoliikennelipujen hinnat tulee puolittaa, vuoroja lisätä ja ajaa niitä ajallaan (mikä ei ole mahdollista ennen kuin ruuhkat puretaan!)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment