26. päivä

Kalasataman metroasema vihittiin tänään käyttöön, vaikkakin innokkaimmat jo eilen saivat käydä pysähtelemässä teollisuusalueen autiolla asemalla. Aseman ympärille rakentuu uutta uljasta Helsinkiä, jos nyt myrkyttynyt maa saadaan ensin puhdistettua tai jos ilmastonmuutoksen myötä vedenpinta ei äidy nousemaan hurjasti. Mutta eipäs maalata piruja seinille, vaan riemuitaan. Jokaiselle joukkoliikennettä edistävälle asialle kannattaa skoolata.

Pääkaupunkiseutu on päivä päivältä paheneva päästöpätsi. Ilmanlaatua vahtii myös Euroopan unioni, joka huomauttelee Helsingille, että huonouden raja-arvoja kolkutellaan liian useana päivänä vuodessa. Kohta olemme siinä tilanteessa, että autot pitää pahimpina päivinä jättää kotiin. Jokohan pakko herättelisi ihmisiä?

Kulkuvälineen valintaan voidaan vaikuttaa monin tavoin. Markkinaohjaus on niitä tehokkaimpia. Jos kattava joukkoliikenne on riittävän halpaa ja autoilu riittävän kallista, järkevä ihminen valitsee joukkoliikenteen. Varsinkin autonomistajalle kynnys käyttää joukkoliikennettä osaan liikkumiseensa on iso, jos liput maksavat paljon.

Minun ihannemaailmassani joukkoliikenne on ilmaista, ei sen takia, että minulla ei olisi varaa maksaa lippujani, vaan sen takia, että mahdollisimman moni autonomistajakin nousisi metroon tai bussiin aina kun siihen on tilaisuus. Surullista kyllä, olen aika yksikseni ihannemaailmassani. Aikanaan hinnoittelusta päättäviä ei ole näkynyt, vaan päinvastoin he keskittyvät lippujen hintojen nostamiseen. Siksi tyydyn iloitsemaan jokaisesta uudesta metropysäkistäkin.